Hankintalain uudistusta koskeva mietintö oli lausuntokierroksella alkuvuodesta ja se keräsi yhteensä 607 lausuntoa, mikä on poikkeuksellisen suuri määrä. Mikä ehdotetuissa muutoksissa puhuttaa?
Kuumimpana keskustelu käy julkisen sektorin omistamien yhtiöiden ("sidosyksiköiden") ympärillä, sillä tarkoituksena on rajoittaa julkisen sektorin mahdollisuuksia tehdä hankintoja sidosyksiköiltä ilman julkista kilpailutusta. Nykyinen hankintalaki on mahdollistanut tämän tilanteessa, jossa julkisella toimijalla on tosiasiallinen määräysvalta sidosyksiköön.
Käytännössä ilman kilpailutusta tehtävään hankintaan on väitetty riittävän jopa yhden osakkeen omistaminen sidosyksiköstä. Markkinaoikeus on kuitenkin ratkaisussaan MAO:154/2024 katsonut, että satojen hankintayksiköiden omistamassa sidosyksikössä hankintayksiköllä ei ollut todellista määräysvaltaa sidosyksikköön, kun se omisti 0,04 prosentin osuuden yhtiön osakekannasta ja kun sillä ei ollut todellista mahdollisuutta osallistua yhtiöön kohdistuvan määräysvallan käyttämiseen myöskään yhtiön eri elimien kautta. Näin ollen hankintayksikön yhtiöltä tekemä yli yhdeksän (9) miljoonan euron arvoinen hankinta kuului kilpailuttaa, koska kyse ei ollut hankinnasta sidosyksiköltä. Markkinaoikeuden päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joten tämä linjaus odottaa vielä vahvistusta.
Nyt hankintalakiin on ehdotettu nykykäytäntöä merkittävästi kiristävä muutos, eli kilpailuttamattomien hankintojen edellytyksenä olisi 10 prosentin vähimmäisomistus yhtiöstä. Tämä voi avata jopa useiden miljardien eurojen verran markkinaa kilpailulle. Lausunnoissa 10 prosentin vähimmäisomistusvaatimus on saanut laajalti kritiikkiä etenkin sidosyksiköiltä ja kunnilta. Monilta osin esimerkiksi pienien kuntien osalta nähdään huolena, etteivät niiden resurssit tai osaaminen välttämättä riitä niiden hankintojen kilpailuttamiseksi, joita ne ovat aiemmin tehneet sidosyksiköiltä. Tulevaan hallituksen esitykseen toivotaan selkeyttä myös sen osalta, milloin esim. yleinen etu voi olla syy olla noudattamatta vähimmäisomistusvaatimusta ja mitkä alat (esimerkiksi jätehuolto) tulisi jättää vaatimuksen ulkopuolelle huoltovarmuuden varmistamiseksi.
Lisäksi hankintalakiin on ehdotettu muun ohella seuraavia muutoksia:
- EU-kynnysarvot ylittävät hankinnat tulisi jakaa osiin, ja osiin jakamattomuudesta voisi jatkossa valittaa markkinaoikeuteen. Nykyisen hankintalain nojalla valittaminen osiin jakamattomuudesta ei ole ollut mahdollista. Osiin jakamiseksi katsotaan myös se, jos puitejärjestelyyn valitaan kaksi tai useampi toimittaja tai jos perustetaan dynaaminen hankintajärjestelmä. Tarkoituksena osiin jakamisen edellyttämisellä on kannustaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä osallistumaan tarjouskilpailuihin.
- Tarjouskilpailu tulisi järjestää uudelleen, jos saadaan vain yksi tarjous. Ehdotetussa pykälässä uudelleenkilpailuttamisvelvollisuus on rajattu koskemaan avoimella menettelyllä toteutettuja hankintoja eli epäselvää on, koskeeko uudelleenkilpailuttamisvelvollisuus myös kansallisia hankintoja. Uudelleenkilpailuttamiselta voisi säästyä, jos hankintayksikkö on tehnyt riittävän markkinakartoituksen ennen tarjouskilpailua. Uudelleenkilpailuttamisvaatimus kumpuaa ajatuksesta, että mitä enemmän tarjouksia saadaan, sen edullisempi hankinta on. Kilpailu- ja kuluttajaviraston ("KKV") selvityksen mukaan yhden lisätarjouksen saaminen yhden tarjoajan hankintoihin säästäisi veronmaksajien varoja keskimäärin 10 % hankinnan arvosta (selvitys on saatavilla KKV:n verkkosivuilla ).
- Yi 10 miljoonan euron hankinnoissa markkinakartoitukset tulisivat pakollisiksi.
- Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä erityisten palvelujen kilpailuttamiseen liittyvä hankintalain 12 luku on ehdotettu kumottavaksi ja jatkossa niitä koskisi kansallisia hankintoja koskeva hankintalain 11 luku.
Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle syksyllä 2025 ja uuden lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2026. Sidosyksiköiden osalta lakiin on ehdotettu siirtymäsäännöksiä.
Myös EU:n hankintadirektiiveihin liittyen on järjestetty kuuleminen, eli myös EU-sääntelyn osalta muutostarpeita arvioidaan parhaillaan. Nämä tulevat vaikuttamaan myös kansalliseen hankintalakiin.
The content of this article is intended to provide a general guide to the subject matter. Specialist advice should be sought about your specific circumstances.
