Eduskunta hyväksyi 18.6.2025 hallituksen esitykset valtion aluehallintouudista koskevaksi lainsäädännöksi sekä laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa. Valtion aluehallinnon uudistuksella mahdollistetaan ympäristöasioissa niin sanottu yhden luukun malli, jossa asiointi ja lupien haku tapahtuu keskitetysti ja sähköisesti yhden lupaprosessin kautta. Lupakäytännön yhdenmukaistamisella ja sujuvoittamisella pyritään edistämään puhdasta siirtymää ja vahvistamaan Suomen kilpailukykyä. Tässä blogikirjoituksessa käsittelemme keskeisimpiä muutoksia, joilla toteutetaan yhden luukun periaatetta ympäristöasioiden käsittelyssä uudessa Lupa- ja valvontavirastossa.
Lainsäädännöllinen tausta
Keskeisimmät muutokset sisältyvät kahteen hallituksen esitykseen. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevalla lakiesityksellä (HE 13/2025) perustetaan uusi valtakunnallinen Lupa- ja valvontavirasto ja tehdään muita uudistuksia viranomaisrakenteisiin. Lakiesityksellä eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa (HE 41/2025) toteutetaan yhden luukun periaatetta ympäristöasioiden käsittelyssä uudessa Lupa- ja valvontavirastossa ja edistetään lupa-asioiden käsittelyn yhdenmukaisuutta ja sujuvuutta. Eduskunta on hyväksynyt lakiesitykset, ja molemmat lait tulevat voimaan 1.1.2026. Uudistuksen voimaan tullessa myös muuhun lainsäädäntöön sisällytetään säännöksiä muun muassa lupahakemuksen ja YVA-selostuksen yhteiskuulemisesta, YVA- ja Natura-arviointien yhdentämisestä sekä tuulivoimahankkeiden YVA-rajan alentamisesta.
Uusi valtakunnallinen Lupa- ja valvontavirasto
Valvira (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto), aluehallintovirastot (AVI) ja ELY-keskusten ympäristötehtäviä hoitavat yksiköt yhdistetään vuoden 2026 alussa uudeksi valtakunnalliseksi lupa- ja valvontaviranomaiseksi. Uuden lupa- ja valvontaviranomaisen vastuulle kootaan edellä mainittujen virastojen lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävät. Ympäristöasioissa sen toimivaltaan tulevat kuulumaan muun muassa:
- vesiluvat
- ympäristöluvat (osittain)
- luonnonsuojelulain mukaiset poikkeusluvat
- YVA-menettelyt
- Natura-arviot
- vesienhoito
- maa-aineslupa (osittain)
- lupien valvonta ja
- alueidenkäytön tukeminen ja valvonta.
Luvat ja valvonta -palvelusta kehitetään kattava sähköinen asianhallintajärjestelmä uuden viranomaisen käyttöön. Käsittelyn ennakoitavuuden takaamiseksi säädetään lisäksi, että Lupa- ja valvontaviraston tulisi säännönmukaisesti esittää arvionsa lupapäätöksen antamisajankohdasta ja päivittää arviota, mikäli se muuttuisi merkittävästi käsittelyn edetessä.
Kuntien ja Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) vastuualueet säilyvät näin ollen ennallaan. Kuntien vastuulla on jatkossakin alueidenkäyttö ja kaavoitus, rakentamislain mukaiset luvat, maa-ainesluvat ja ympäristöluvat (osittain). Tukesin toimivaltaan kuuluu puolestaan kaivostoiminnan luvat, malminetsintäluvat ja kemikaaliturvallisuuslupa.
Etusija tietyille strategisille ja vihreän siirtymän hankkeille
Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa etusijan käsittelyssä tietyille vihreän siirtymän hankkeille. Käytännössä etusija tarkoittaa lupahakemusten kiireellistä käsittelyä nopeutettuna prosessina kaikissa viranomaiskäsittelyn vaiheissa. Uudella yhden luukun lainsäädäntöhankkeella etusijamenettelyä jatketaan vuoden 2030 loppuun saakka.
Etusija säilyisi myös jatkossa fossiilivapaan vedyn valmistusta ja vedyn hyödyntämistä koskeville hankkeille. Jatkossa etusijaa annettaisiin myös esimerkiksi datakeskuksille, joiden tuottamasta hukkalämmöstä pääosa hyödynnetään, sekä ydinvoimalaitoksia koskeville lupahakemuksille. Datakeskusten ja ydinvoimalaitosten lisääminen etusijaan oikeuttaviin hanketyyppeihin tuo myös nykyistä laajemman joukon hankkeita mukaan vihreän siirtymän edistämiseen ja ydinvoimalaitosten osalta tukee myös teknologianeutraalisuuden tavoitteita. Etusijamenettelyä sovelletaan myös tiettyihin EU-säädösten soveltamisalaan kuuluviin strategisiin hankkeisiin.
Etusijan menettelyn saavuttaakseen hakijan on vastaavalla tavalla kuin nykyisin osoitettava, että hanke on linjassa niin sanotun ei merkittävää haittaa -periaatteen kanssa. Yhden luukun palvelumallia toteuttavan uuden lain mukaan etusijamenettelyssä käsiteltävät lupa-asiat on pyrittävä käsittelemään 12 kuukaudessa lupahakemuksen kuuluttamisesta. Kyseessä on kuitenkin tavoiteaika, jonka ylittymisestä ei seuraa oikeudellisia seuraamuksia lupaviranomaiselle.
Yhteiskäsittely laajenee – lupastrategian laatiminen tärkeää
Vaikka ympäristösuojelulain ja vesilain yhteiskäsittelyä koskevat säännökset ovat olleet voimassa jo pitkään, yhden luukun palvelumallin uudistuksen tarkoituksena on laajentaa ja selkeyttää ympäristöasioiden yhteiskäsittelyä prosessien sujuvuuden edistämiseksi niin, että useita lupia vaativien hankkeiden lupamenettelyt johtaisivat nykyistä useammin yhteen lupapäätökseen ja yhteen valitusmahdollisuuteen. Jatkossa yhdessä lupamenettelyssä lupa- ja valvontaviranomaisessa voidaan käsitellä ja ratkaista samalla päätöksellä samaa hanketta tai toimintaa koskevat
- ympäristönsuojelulain mukaiset lupahakemukset
- vesilain mukaiset lupahakemukset ja
- luonnonsuojelulain 66 tai 83 §:ssä tarkoitetut poikkeuslupahakemukset.
Yhteiskäsittelystä voidaan poiketa, jos yhteiskäsittelyä on erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana. Luonnonsuojelulain poikkeuslupahakemusten osalta yhteiskäsittelystä voidaan poiketa, mikäli asioiden erillinen käsittely olisi perusteltua. Lisäksi eräät maa-aineslain mukaiset, Lupa- ja valvontaviraston toimivaltaan kuuluvat luvat liitetään osaksi yhteiskäsittelyä.
Tukesin myöntävät luvat säilyvät lähtökohtaisesti yhteiskäsittelyn ulkopuolella. Tukesin toimivaltaan kuuluvat lupahakemukset, kuten kaivosluvat ja kemikaaliluvat, voidaan kuitenkin sovittaa yhteen Lupa- ja valvontaviraston toimivaltaan kuuluvien ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisten lupahakemuksen käsittelyn kanssa. Toisin kuin yhteiskäsittely, yhteensovittaminen on hakijalle vapaaehtoista. Muiden kuin Lupa- ja valvontaviraston sekä Tukesin toimivaltaan kuuluvien lupien osalta yhteensovittamisesta koskevasta menettelystä luovutaan kokonaan.
Yhteiskäsittelyn laajentumisesta johtuen hakija voi saavuttaa lupien hakemisessa tehokkuutta ja päällekkäisen työn välttämistä. Hakijan on siten tärkeää ymmärtää oman hankkeensa osalta yhteiskäsittelyn hyödyt, mutta samalla hakijan on olennaista arvioida, onko asiassa tarvetta esittää lupaviranomaiselle poikkeamista muutoin noudatettavasta yhteiskäsittelystä. Yhden luukun palvelumallin voimaantulosta huolimatta hankkeen kehittäjän on edelleen tärkeää laatia etukäteen suunnitelma hankkeen edellyttämien lupien ja viranomaishyväksyntien tehokkaaksi ja samanaikaiseksi läpiviemiseksi.
Siirtymäsäännökset
Yhden luukun palvelumallia toteuttavia uusia säännöksiä sovelletaan pääsäännön mukaan vuoden 2026 alusta alkaen vireille tuleviin lupa-asioihin. Ennen uuden lain voimaantuloa vireille tulleet lupa-asiat käsitellään siten edelleen nykyisin voimassa olevien säännösten mukaisesti. Sääntelyä tiettyjen vihreän siirtymän hankkeiden ja EU-säädösten soveltamisalaan kuuluvien strategisten hankkeiden etusijasta sovelletaan vuoden 2026 alusta alkaen kuitenkin myös niihin hakemuksiin, jotka ovat tulleet vireille ennen uuden lain voimaantuloa.
Aiheeseen liittyvän aikaisemman englanninkielisen blogikirjoituksemme löydätte täältä: Finland Accelerating Green Transition Investments by Further Streamlining the Permitting Processes
The content of this article is intended to provide a general guide to the subject matter. Specialist advice should be sought about your specific circumstances.
