Omnibus-päivitys: Euroopan parlamentin neuvottelukantaa CSRD:n ja CSDDD:n olennaisiin muutosehdotuksiin saadaan vielä odottaa – JURI-komitean kompromissiehdotus uuteen käsittelyyn marraskuussa

Euroopan parlamentti äänesti 22.10.2025 siitä, voidaanko oikeudellisten asioiden valiokunnan (JURI) 13.10. hyväksymä kompromissiesitys CSRD:n ja CSDDD:n keskeisiksi muutoksiksi viedä suoraan trilogineuvotteluihin ilman täysistuntoäänestystä. Äänestys koski siis pikakaistamenettelyä, joka olisi ohittanut parlamentin täysistunnon käsittelyn. Koska menettely ei saanut riittävää enemmistöä, kompromissi ei edennyt trilogeihin, vaan asia siirtyy parlamentin seuraavaan täysistuntoon 11.–13. marraskuuta.

Taustalla vaikeat neuvottelut: JURI:n kompromissiesitykseen päädyttiin 13.10. pitkien ja jännitteisten neuvottelujen jälkeen. Ratkaisu syntyi, kun suurin ryhmä EPP saavutti kompromissin sosiaalidemokraattien (S&D) kanssa. JURI:n kompromissiesityksen merkittävimmät muutokset komission helmikuiseen ehdotukseen koskevat CSRD:n ja CSDDD:n soveltamisaloja, ja linja on pitkälti yhtenevä neuvoston kesäkuussa hyväksymän kannan kanssa (olemme käsitelleet neuvoston neuvottelukantaa täällä). Parlamentissa EPP on ajanut laajaa soveltamisalan kaventamista, kun taas S&D, vihreät ja Renew Europe -ryhmä ovat vastustaneet tätä linjaa. Kun kompromissia ei aluksi löytynyt, EPP uhkasi liittoutua parlamentin oikeistopopulististen ryhmien kanssa ja edistää vielä laajempia leikkauksia. Lopulta S&D myöntyi kompromissiin, mutta sen seurauksena ryhmän Omnibus-neuvottelija Lara Wolters vetäytyi tehtävästään.

Nyt äänestys parlamentin neuvottelukannasta siirtyy seuraavaan täysistuntoäänestykseen marraskuussa. Sillä välin uudet muutosehdotukset parlamentin neuvottelukantaan ovat jälleen mahdollisia: Direktiivien vesittymistä vastustavat näkevät tämän mahdollisuutena pyrkiä palauttamaan ympäristön ja ihmisoikeuksien suojelun korkeamman tason, kun taas sääntelyä vastustavien taholta tilanne nähdään mahdollisuutena tavoitella JURI:n kompromissia vieläkin suurempia leikkauksia direktiiveihin. Epävarmuus tulevina viikkoina siis jatkuu ja poliittisen kaupankäynnin odotetaan käyvän kiivaana.

Tausta: Mitä kiistanalaisessa JURI:n kompromississa ehdotetaan?

Alla olemme tiivistäneet JURI:n 13.10.2025 kompromissin keskeisimmät muutosesitykset CSRD:hen ja CSDDD:hen.

JURI-komitean kompromissiesityksen keskeiset muutosesitykset kestävyysraportointidirektiiviin (CSRD)

• Soveltamisalan supistaminen entisestään: Kompromissiesityksessä tuetaan komission ehdotusta yli 1000 työntekijän kynnysarvosta EU:n yrityksille, mutta ehdotetaan lisäksi neuvoston kannan tapaan nettoliikevaihtorajan nostamista yli 450 miljoonaan euroon. Molempien kriteerien olisi täytyttävä, jotta yritys olisi sääntelyn soveltamisalassa. Tämä vähentäisi CSRD:n piiriin kuuluvien yritysten määrää arviolta noin 90%:lla nykyiseen direktiiviin verrattuna. Suomessa direktiivin soveltamisalaan jäisi alustavan reilun arvion mukaan tällöin n. 140 yritystä.
• EU:n ulkopuolisten yritysten osalta kompromissiesityksessä ehdotetaan komission tapaan, että EU:n ulkopuoliset yritykset kuuluisivat direktiivin soveltamisalaan, mikäli niillä on EU:ssa yli 450 miljoonan euron vuotuinen liikevaihto. Lisäksi yrityksellä tulisi olla EU:ssa tytäryhtiö tai sivuliike, jonka vuotuinen liikevaihto ylittää 450 miljoonaa euroa. EU:n ulkopuolinen yritys olisi soveltamisalan piirissä ainoastaan, jos molemmat ehdot täyttyvät.
• Arvoketjuun kohdistuvien tietopyyntöjen rajoittaminen: Kompromissiesityksessä ehdotetaan, että CSRD-raportointivelvolliset yritykset eivät voisi vaatia arvoketjunsa yrityksiä, joilla on enintään 1000 työntekijää ja 450 miljoonan euron liikevaihto, toimittamaan tietoja, jotka ylittävät komission hyväksymän vapaaehtoisen standardin vaatimukset. Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa kyseisiä kestävyystietoja jaetaan yleisesti kyseisellä toimialalla.
• Tietojen jakaminen ja jakamisen estäminen: Mikäli kolmannen maan lainsäädäntö estää EU:n ulkopuolista yritystä jakamasta kestävyystietoja EU:ssa raportointivelvolliselle yritykselle, raportointivelvollinen voi käyttää omassa raportoinnissaan oletusarvoja. Tätä varten yrityksen on selostettava toimenpiteet ja mahdolliset suunnitelmat tietojen saamiseksi.
• Siirtymäaika hiljattain hankitun uuden tytäryhtiön sisällyttämiseksi konsernin kestävyysraportointiin: Jos emoyhtiö on hiljattain hankkinut tytäryhtiöitä, joita raportointivelvoite ei koske, emoyhtiölle myönnettäisiin 24 kuukauden siirtymäaika ennen kuin sen on sisällytettävä uuden tytäryhtiön tiedot konsolidoituun kestävyysraporttiinsa.
• Siirtymäsuunnitelmien osalta kompromissiesityksessä ei ehdoteta muutoksia komission alkuperäiseen ehdotukseen.

JURI-komitean kompromissiesityksen keskeiset muutosesitykset yritysvastuudirektiiviin (CSDDD)

• Soveltamisalan supistaminen: Kompromissiesityksessä tuetaan neuvoston ehdotusta kynnysarvojen nostamisesta yli 5000 työntekijään ja yli 1,5 miljardin euron nettoliikevaihtoon. Arvioiden mukaan tämä vähentäisi CSDDD:n piiriin kuuluvien yritysten määrää 70 %:lla alkuperäiseen direktiiviin verrattuna. EU:n ulkopuoliset yritykset kuuluisivat CSDDD:n soveltamisalaan, mikäli niiden vuotuinen liikevaihto EU:ssa ylittää 1,5 miljardia euroa. Komission ehdotuksessa CSDDD:n soveltamisalaan ei esitetty lainkaan muutoksia.
• Riskiperusteinen huolellisuusvelvoite: Kompromissiesityksessä puolletaan alkuperäisen direktiivin tapaan puhtaan riskiperusteista lähestymistapaa huolellisuusvelvoitteeseen, joka on komission ja neuvoston ehdotuksiin nähden paremmin linjassa YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden (UNGPs) kanssa. Sekä neuvosto että komissio ehdottivat huolellisuusvelvoitteen rajaamista lähtökohtaisesti suoriin liikekumppaneihin.
• Kompromissiesityksessä yritysten tulisi tehdä "kohtuudella saatavien tietojen" perusteella kartoitus alueista, joissa haittavaikutukset ovat todennäköisimpiä ja vakavimpia niiden omassa toiminnassa, niiden tytäryhtiöiden toiminnassa sekä niiden liikekumppaneiden toiminnassa (niiden toimintaketjuihin liittyvissä tapauksissa). Jos kartoituksen perusteella on syytä uskoa, että haitallisia vaikutuksia on syntynyt tai niitä saattaa syntyä, yrityksen on tehtävä tarkempi arviointi niiden alueiden osalta, joilla haitallisten vaikutusten todennäköisyys ja vakavuus ovat korkeimmat.
• Arvoketjuun kohdistuvien tietopyyntöjen rajoittaminen:Kompromissiesityksessä rajoitettaisiin yritysten mahdollisuuksia pyytää tietoa liikekumppaneiltaan, erityisesti jos liikekumppanilla on alle 5000 työntekijää.
• Siirtymäsuunnitelmia koskevien vaatimusten lieventäminen:Kompromissiesityksen mukaan velvoite Pariisin ilmastosopimuksen mukaisten siirtymäsuunnitelmien laatimiseen säilytettäisiin, mutta velvoite niiden täytäntöönpanemisesta poistettaisiin. Käytännössä yritysten tulisi siis edelleen laatia ja julkistaa siirtymäsuunnitelmansa, mutta velvoitetta niiden toteuttamiseen ei olisi. Lisäksi parlamentti ehdottaa, ettei suunnitelmiin tarvitsisi jatkossa sisällyttää kuvausta suunnitelluista ja toteutetuista toimenpiteistä.
• Kompromissiesityksessä yrityksiltä edellytettäisiin ainoastaan "kohtuullisia toimia" sen varmistamiseksi, että yrityksen liiketoiminta on yhteensopiva kestävään talouteen siirtymisen kanssa. Komission ehdotuksessa yritykseltä edellytettiin "parhaita ponnisteluja" tämän varmistamiseksi.
• Viittaus "1,5 °C:n tavoitteeseen Pariisin sopimuksen mukaisesti" poistettaisiin. Kompromissiehdotuksessa viitataan ainoastaan Pariisin ilmastosopimukseen. Myös viittaus eurooppalaisen ilmastolain mukaisiin välitavoitteisiin ja vuoden 2050 ilmastoneutraalisuustavoitteisiin poistettaisiin.
• Neuvosto ehdotti omassa kannassaan kaikkien siirtymäsuunnitelmien pakollisten sisällöllisten elementtien poistamista. JURI:n kompromissiehdotuksessa on kuitenkin säilytetty tietyt pakolliset sisällölliset elementit, kuten kertominen ilmastotavoitteista, päästövähennyskeinoista ja niihin liittyvistä investoinneista osana siirtymäsuunnitelmaa.
• Valvontaviranomaiset valvoisivat siirtymäsuunnitelmien hyväksymistä, mutta eivät niiden sisältöä tai toteutusta.
• Kompromissiesitykseen ei sisälly erillistä siirtymäaikaa siirtymäsuunnitelmien laatimiseen. Neuvosto ehdotti omassa kannassaan pakollisten siirtymäsuunnitelmien laatimiselle kahden vuoden siirtymäaikaa.
• Yhdenmukaistetun vahingonkorvausjärjestelmän poistaminen. Parlamentti katsoo neuvoston ja komission tapaan, että EU:n yhdenmukaistettu vahingonkorvausjärjestelmä tulisi poistaa direktiivistä. Yrityksille tämä tarkoittaisi käytännössä oikeudellista epävarmuutta, koska yhtenäisen EU-tason vastuujärjestelmän puuttuessa ne voivat kohdata eriäviä korvausvastuuriskejä eri jäsenvaltioissa. Parlamentti ehdottaa myös, että hallinnollisen sanktion enimmäismääräksi asetettaisiin 5 prosenttia yrityksen maailmanlaajuisesta liikevaihdosta. Nykyisessä direktiivissä 5 prosenttia maailmanlaajuisesta liikevaihdosta on hallinnollisen sanktion enimmäismäärän minimi.

Seuraavaksi: Parlamentin neuvottelukannan vahvistumista saadaan siis vielä odottaa ainakin marraskuun toiselle viikolle. Parlamentin vahvistettua neuvottelukantansa kolmikantaiset trilogineuvottelut parlamentin, komission ja neuvoston välillä voivat alkaa. Neuvotteluja johtaa neuvoston puheenjohtajamaa Tanska. Tavoitteena on saada direktiivien lopullinen muoto valmiiksi vuoden loppuun mennessä.

Tarvitsetko selkeyttä CSRD- ja CSDDD-sääntelyn Omnibus-muutoksiin tai kestävyyssääntelyn suuntaan? Kokenut ESG-tiimimme auttaa sinua navigoimaan sääntelyuudistuksissa – ota yhteyttä ja varmista, että organisaatiosi on askeleen edellä.

The content of this article is intended to provide a general guide to the subject matter. Specialist advice should be sought about your specific circumstances.