Työmarkkinat on tyypillisesti rajattu kilpailulain soveltamisen ulkopuolelle. Viime aikoina kilpailuviranomaiset ovat kuitenkin tutkineet myös työmarkkinoita koskevia kilpailunrajoituksia. Viimeisin osoitus tästä nähtiin huhtikuussa Yhdysvalloissa, jossa kilpailuviranomainen puuttui merkittävällä tavalla työntekijöille asetettaviin kilpailukieltoihin.
Kilpailulaki sisältää soveltamisrajoituksen, jonka mukaan lakia ei sovelleta työmarkkinoita koskeviin sopimuksiin eikä järjestelyihin. Soveltamisrajoituksella on haluttu mahdollistaa se, että työnantaja- ja palkansaajajärjestöt voivat neuvotella ja sopia työehdoista.
Työmarkkinoiden rajaaminen kokonaisuudessaan kilpailulainsäädännön soveltamisalan ulkopuolelle ei kuitenkaan ole perusteltua resurssien tehokkaaseen allokaatioon tähtäävän kilpailupolitiikan näkökulmasta. Jos työnantajat sopivat rajoittavansa kilpailua työntekijöistä, seuraa tehottomuutta: työvoiman liikkuvuus vähenee ja palkkataso laahaa siitä, mitä se olisi kilpailulla työmarkkinalla.
Viime aikoina kilpailuviranomaiset ovatkin ottaneet aiempaan aktiivisemmin kantaa työmarkkinoilla käytävän kilpailun rajoittamiseen.
Kielletty yritysten välinen yhteistyö työmarkkinoilla
Alkuvuonna Pohjoismaiden kilpailuviranomaiset julkaisivat työmarkkinoita ja kilpailuoikeutta koskevan raportin , jonka mukaan myös yritysten väliset työmarkkinoita koskevat sopimukset voivat olla kilpailulain vastaisia. Erityisen haitallisia voivat olla työntekijöiden palkkatasoa tai houkuttelukieltoja (no-poach agreements) koskevat järjestelyt.
Kilpailulainsäädännössä ostohinnoista tai hankintalähteistä sopiminen lukeutuvat vakavimpiin kilpailunrajoituksiin. Perinteisesti tätä on sovellettu tuotantopanoksiin, kuten raaka-aineisiin, mutta se on sovellettavissa myös työvoimaan.
Jos kilpailijat sopivat työntekijöidensä palkkatasosta, eli työn ostohinnasta, tämä voi muodostaa ostokartellin. Vastaavasti sopiminen siitä, että yritykset eivät houkuttele tai palkkaa toistensa työntekijöitä, voidaan katsoa markkinoiden jakamiseksi.
Yhdysvalloissa kilpailuviranomaiset puuttuivat suurten teknologiayritysten välisiin houkuttelukieltosopimuksiin jo viime vuosikymmenen alussa. Eurooppalaiset kilpailuviranomaiset ovat seuranneet perässä ja tutkineet muun muassa urheiluseurojen välisiä houkuttelukieltosopimuksia.
Työntekijän kilpailukiellosta sopiminen
Jos työnantajat eivät saa sopia kilpailun rajoittamisesta työmarkkinoilla, miten tulisi suhtautua työnantajan työntekijälleen asettamaan kilpailukieltoon, joka estää ripeän siirtymisen kilpailevan yrityksen palvelukseen tai kilpailevan yrityksen perustamisen?
Suomessa kilpailukiellosta sopiminen on mahdollista, jos siihen on työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvä erityisen painava syy. Tällaisen syyn voi muodostaa esimerkiksi työntekijän asema ja tehtävät tai liikesalaisuuden säilyttämisestä johtuva suojan tarve. Tällaisesta kilpailukielloista on kuitenkin säädetty kilpailulain sijaan työlainsäädännössä.
Sen sijaan Yhdysvalloissa kilpailuviranomainen linjasi huhtikuun lopussa, että kilpailukieltojen soveltaminen ei ole enää mahdollista uusissa työsopimuksissa edes johtavissa asemassa olevien työntekijöiden osalta. Yritysten tulee jatkossa pyrkiä suojaamaan liikesalaisuuksiaan muilla tavoin kuin kilpailua rajoittamalla, esimerkiksi salassapitosopimuksia hyödyntämällä.
Vaikka työntekijöihin kohdistuvissa kilpailukielloissa ei ole kyse elinkeinonharjoittajien välisestä kilpailun rajoittamisesta, voi kilpailukielloilla olla tosiasiassa samankaltaisia kielteisiä vaikutuksia kilpailuun kuin yritysten välisillä sopimuksilla. Kilpailukiellot vaikeuttavat uusien kilpailijoiden alalle tuloa ja innovaatioiden syntymistä. Myös palkkataso laskee, jos työntekijät eivät pysty vapaasti kilpailuttamaan potentiaalisia työnantajiaan.
Yhdysvalloissa, jossa työlainsäädäntö on liberaalimpaa, kilpailuviranomaisella on ollut tarve puuttua haitallisiin toimintatapoihin työmarkkinoilla. Jää nähtäväksi, tulevatko kilpailuviranomaiset myös Euroopassa puuttumaan työntekijöiden kilpailukieltoihin, vai jääkö niiden valvonta puhtaasti työlainsäädännön piiriin.
Originally published 03 May 2024
The content of this article is intended to provide a general guide to the subject matter. Specialist advice should be sought about your specific circumstances.