Omnibus-päivitys: Trilogineuvottelut Käynnistyivät Euroopan Parlamentin Vahvistettua Neuvottelukantansa CSRD:n Ja CSDDD:n Olennaisiin Muutosehdotuksiin – Miltä Asetelma Näyttää?

Omnibus I -muutosprosessi on edennyt loppusuoralle, ja trilogineuvottelut Euroopan parlamentin ja neuvoston välillä ovat käynnistyneet 18.11. Euroopan parlamentti äänesti täysistunnossa 13.11. neuvottelukannastaan CSRD:n ja CSDDD:n keskeisiin sisältömuutoksiin. Parlamentin suurimman ryhmän, EPP:n, ajamassa esityksessä ehdotettiin merkittäviä muutoksia komission helmikuiseen ehdotukseen. Keskeisimmät ja kiistanalaisimmat muutosehdotukset koskivat erityisesti direktiivien soveltamisaloja ja pakollisia ilmastosiirtymäsuunnitelmia. Esitys hyväksyttiin parlamentin neuvottelukannaksi täysistuntoäänestyksessä äänin 382 puolesta, 249 vastaan ja 13 tyhjää. Enemmistö syntyi EPP:n johdolla yhteistyössä oikeistopopulististen ryhmien kanssa. Tämä poikkesi aiemmasta "von der Leyen -koalitiosta", joka on nojannut EPP:n, S&D:n ja Renew Europen yhteistyöhön.

Kyseessä oli EPP:n toinen yritys saada direktiivien soveltamisalaa koskevat kavennukset hyväksytyiksi. Aiemmin lokakuussa EPP pääsi esityksen sisällöstä jo kertaalleen kompromissiin sosiaalidemokraattien (S&D) ja liberaalien (Renew Europe) kanssa (aiempi kirjoituksemme aiheesta täällä), joka kuitenkin kaatui täysistunnon äänestyksessä 22.10. Nyt hyväksytyssä parlamentin neuvottelukannassa omaksutut leikkaustavoitteet ovat huomattavasti suurempia kuin lokakuun kompromissiesityksessä.

Alla olemme tiivistäneet parlamentin neuvottelukannan keskeisimmät muutosesitykset ja niiden erot neuvoston neuvottelukantaan nähden.

Parlamentin ja neuvoston kantojen keskeiset erot neuvottelujen lähtötilanteessa

Kestävyysraportointidirektiivi (CSRD):

• Soveltamisalan merkittävä kaventaminen: Parlamentti ehdottaa kynnysarvojen nostamista yli 1750 työntekijään ja yli 450 miljoonan euron liikevaihtoon. Tämä vähentäisi CSRD:n piiriin kuuluvien yritysten määrää arviolta noin 92 %:lla. Samat kynnysarvot koskisivat myös taksonomiasääntöjen mukaista kestävyysraportointia. Neuvoston neuvottelukannassa liikevaihtoa koskeva raja-arvo on sama, mutta työntekijöitä koskeva raja-arvo on matalampi: yli 1000 työntekijää ja yli 450 miljoonan euron liikevaihtoa.
• Arvoketjuun kohdistuvien tietopyyntöjen rajoittaminen: Parlamentin ja neuvoston kannat arvoketjuun kohdistuvien tietopyyntöjen rajoittamisesta ovat pitkälti yhteneväiset ja linjassa komission ehdotuksen kanssa, jossa tietopyyntöjä rajoitetaan artiklan 29ca mukaisen vapaaehtoisten standardien tasoon. Kannoissa on kuitenkin eroja liittyen rajoitusten käytännön toteutukseen ja rajoitusten piirissä olevien arvoketjuyritysten kokoon.

Yritysvastuudirektiiviin (CSDDD):

• Soveltamisalan merkittävä kaventaminen: Sekä parlamentti että neuvosto ajavat CSDDD:n soveltamisalan merkittävää kavennusta ehdottamalla kynnysarvoiksi yli 5000 työntekijää ja yli 1,5 miljardin euron liikevaihtoa. Arvioiden mukaan tämä vähentäisi CSDDD:n piiriin kuuluvien yritysten määrää 70 %:lla voimassa olevaan direktiiviin verrattuna. Tämä on merkittävä poikkeaman komission esitykseen, jossa CSDDD:n soveltamisalaan ei ehdotettu muutoksia.
• Ilmastosiirtymäsuunnitelmat: Parlamentin neuvottelukannan merkittävimpiä muutosehdotuksia on poistaa velvoite Pariisin ilmastosopimuksen mukaisten siirtymäsuunnitelmien laatimiseen kokonaisuudessaan. Neuvoston neuvottelukannassa siirtymäsuunnitelmat on säilytetty, vaikkakin niitä koskevia vaatimuksia on merkittävästi lievennetty, ja niiden tekemiseen on esitetty kahden vuoden lisäaikaa.
• Riskiperusteinen huolellisuusvelvoite: Parlamentin neuvottelukannassa kannatetaan riskiperusteista huolellisuusvelvoitetta. Tämä lähestymistapa eroaa komission ja neuvoston ehdotuksista, joissa velvoitteet on rajattu ensisijaisesti suoriin liikekumppaneihin. Parlamentin malli on lähempänä YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia ohjaavia periaatteita (UNGPs), mutta sisältää myös rajoituksia mm. tietopyyntörajoitusten muodossa.
• Arvoketjuun kohdistuvien tietopyyntöjen rajoittaminen: Sekä parlamentti että neuvoston tukevat komission esitystä liikekumppaneille osoitettavien tietopyyntöjen rajoittamisesta, mutta rajoitusten käytännön toteutuksessa ja suojan piirissä olevien liikekumppaneiden kokoluokassa on eroja.
• Yhdenmukaistetun vahingonkorvausjärjestelmän poistaminen: Sekä parlamentti että neuvosto katsovat komission esityksen mukaisesti, että EU:n yhdenmukaistettu vahingonkorvausjärjestelmä tulisi poistaa direktiivistä. Tämä tarkoittaa, että yhtenäisen EU-tason vastuujärjestelmän puuttuessa korvausvastuun määräytyminen jää jäsenvaltioiden sääntelyn varaan, mikä voi johtaa eroavaisuuksiin kansallisissa käytännöissä.

Uutena yritysmyönteisenä aloitteena parlamentti esittää, että komissio perustaisi yrityksille maksuttoman verkkoportaalin, joka tarjoaisi mallipohjia, ohjeita ja tietoa EU:n raportointivaatimuksista. Portaalin olisi tarkoitus täydentää EU:n keskitettyä palvelupistettä (ESAP).

Seuraavaksi: Neuvoston puheenjohtajamaan Tanskan johdolla käytävät trilogineuvottelut on tavoite saada päätökseen vuoden loppuun mennessä. Parlamentin ja neuvoston neuvottelukantojen keskeisimmät eroavaisuudet liittyvät tällä hetkellä CSDDD:n mukaisen ilmastosiirtymäsuunnitelman kohtaloon ja huolellisuusvelvoitteen toteuttamistapaan, sekä CSRD:n soveltamiskynnyksen työntekijämäärään. Matkaa säännösten lopulliseen muotoon on vielä, mutta suunta sääntelyn merkittävistä leikkauksista näyttää joka tapauksessa tässä vaiheessa ilmeiseltä.

Tarvitsetko selkeyttä CSRD- ja CSDDD-sääntelyn Omnibus-muutoksiin tai kestävyyssääntelyn suuntaan? Kokenut ESG-tiimimme auttaa sinua navigoimaan sääntelyuudistuksissa – ota yhteyttä ja varmista, että organisaatiosi on askeleen edellä.

The content of this article is intended to provide a general guide to the subject matter. Specialist advice should be sought about your specific circumstances.